Koskaan elmst pysty en m nauttimaan, kuin ihmisest jota aina rakastan, kuin ihmisest jota aina rakastan
kuin auringosta isen kestaivaan
En oisi voinut nhd kuinka rakkaus kypsyy, yksinisyydest nautin vaan en yht paljon, kuin auringosta isen kestaivaan
luulin ett pystyn kesn viel muistamaan
yksinisyydest nautin vaan en yht paljon
ilman sua on yksiniset pivt
Ilman sua on yksiniset pivt, vaikka sateestakin nautin mut en silti yht paljon
Syksy saapui sateet ohi sen jo menneet on vierellesi kaipuu sanoin kuvaamaton on kuuletko mun nen tahdon sua m rakastaa, kun syksyn pimeys nin sai kaiken kauniin muuttumaan Anna, syksy saapui sateet ohi sen jo menneet on vierellesi kaipuu sanoin kuvaamaton on kuuletko mun nen tahdon sua m rakastaa
En oisi voinut nhd kuinka rakkaus kypsyy, ilman sua en jaksanut ois syksyyn
ne hetket yhteiset kun muistoihini jivt
Sit ikv ei kest voinut meist kumpikaan, kun syksyn pimeys nin sai kaiken kauniin muuttumaan
Sit ikv ei kest voinut meist kumpikaan, luulin ett pystyn kesn viel muistamaan, ilman sua on yksiniset pivt
Koskaan elmst pysty en m nauttimaan, koskaan elmst pysty en m nauttimaan
ilman sua on yksiniset pivt
Sit ikv ei kest voinut meist kumpikaan, yksinisyydest nautin vaan en yht paljon, yksinisyydest nautin vaan en yht paljon
koskaan elmst pysty en m nauttimaan
Kuin ihmisest jota aina rakastan, kun syksyn pimeys nin sai kaiken kauniin muuttumaan, kuin auringosta isen kestaivaan
sit ikv ei kest voinut meist kumpikaan
Kuin auringosta isen kestaivaan, pts huomisesta oli silloin sun
Luulin ett pystyn kesn viel muistamaan, kun syksyn pimeys nin sai kaiken kauniin muuttumaan, ensimminen syksyn sade kastoi koko maan
Ne hetket yhteiset kun muistoihini jivt, sit ikv ei kest voinut meist kumpikaan
ilman sua en jaksanut ois syksyyn